Joukkorahoitus yleistyy Suomessakin. Kulttuurintekijät ja yritykset ovat jo lähteneet mukaan. Seuraavaksi on korkeakoulujen ja säätiöiden vuoro.

Pidät kuvataiteista, mutta arvostamasi taiteilijan työt ovat liian kalliita. MItä teet?

Pauliina Seppälä ryhtyi pohtimaan, voisiko hän ystävineen tilata lempitaiteilijaltaan yhdessä jotain, jos kaikki maksaisivat satasen. Tai jos he maksaisivat kaksi, pääsisivätkö he mukaan katsomaan, kun hän maalaa jotain.

”Kuinka voisin olla sellaisten kulttuurialan tai bisnestyyppien fani, joilla ei ole tarjota suoria yhteyksiä fanikuntaan?”

Yksi köyhä mesenaatti pyyntöineen voi olla taiteilijalle riesa. Mutta entä jos heitä on tuhat?

Seppälän kumppaneineen perustama Mesenaatti.me on joukkorahoitussivusto. Sen kautta ihmiset voivat yhdessä osallistua tärkeäksi kokemansa hankkeen rahoittamiseen ja saavat sijoitukselleen vastikkeen: esimerkiksi konserttilipun, cd-levyn, painojulkaisun, t-paidan tai osingon hankkeen tuotosta.

Jokaisella projektilla on euromääräinen tavoitealaraja. Jos se ei ylity, hanke ei toteudu ja sijoittajat saavat rahansa takaisin. Sivuston maksupalvelut tuottaa Holvi Rahoitus.

Mesenaatti julkisti toimintansa vuosi sitten. Sivuston 24 harjoituspilottia saivat yhteensä vajaan 90 000 euron rahoituksen. Varsinainen palvelu avautui tänä kesänä.

Vielä ollaan alussa, ja puitteet ovat sen mukaiset. Helsingin Punavuoressa sijaitseva toimisto on niin pieni, että haastattelu tehdään viereisen kalusteyrityksen näyteikkunaan kasatussa pöytäryhmässä.

Rima on silti korkealla: seuraavan vuoden aikana Mesenaatin tavoitteena on mahdollistaa yhteensä miljoonan euron rahoitus.  Sen jälkeen puhutaan jo kolmesta tai jopa viidestä miljoonasta eurosta.

Mesenaatin tekijät eivät ole tyypillisiä kasvuyrittäjiä. Perustajat Pauliina Seppälä ja Marko Tanninen ovat taustaltaan sosiologeja, tuottaja Tanja Jänicke on muotoilija ja sisustusarkkitehti. Sama tiimi on rakentanut Siivouspäivää ja Parkkipäivää, kaupunkikarnevaaleja, jotka muuttavat puistot kirpputoreiksi ja parkkiruudut piknik-paikoiksi.

Myös joukkorahoitus muuttaa tapaa, miten asiat on perinteisesti nähty ja tehty.

*

Haluatko lukea hyviä uutisia? Amerikkalaisen joukkorahoitussivuston Kickstarterin katsaus vuoteen 2012 pursuaa hauskoja ja kekseliäitä menestystarinoita.

Tammikuu: Joka kymmenettä Sundance-festivaalin elokuvaa rahoitettiin Kickstarterissa.

Huhtikuu: Ilmanlaatumuna (Air Quality Egg) auttaa taistelussa saasteita vastaan.

Heinäkuu: Kentuckyn kuudesluokkalaiset lähettävät kameran avaruuteen.

Lokakuu: Bagdadin ensimmäinen hackerspace avattu.

Marraskuu: Atlantan oravat viimein tilastoitu.

Kickstarter on maailman suosituin joukkorahoitussivusto. Neljän vuoden aikana yli 47 000 projektia on saanut yhteensä 580 miljoonan euron rahoituksen Kickstarterin kautta. Vastaavia palveluja ovat alun perin elokuvien rahoitukseen suunnattu Indiegogo sekä musiikkiin keskittyvä PledgeMusic.

Myös suomalaiset yrittäjät ovat hyödyntäneet kansainvälisiä joukkorahoitussivustoja.

Yksi tuoreista onnistumisista on unen ja hyvinvoinnin mittaamiseen keskittyneen kasvuyrityksen Bedditin älypuhelinsovellus. Sitä on myyty ennakkoon Indiegogo-palvelussa jo liki 200 000 eurolla, kolme kertaa yli kampanjan tavoitteen. Lisäksi media on noteerannut sovelluksen ja siihen liittyvän laitteen, mikä on herättänyt amerikkalaisten jälleenmyyjien kiinnostuksen.

Myös populaarikulttuurin puolelta löytyy useita esimerkkejä. Tieteisparodia Iron Skyn budjetista noin kymmenesosa kerättiin faneilta. Tekeillä olevan jatko-osan käsikirjoitusprosessi on niin ikään joukkorahoitettu. Kotimaisista artisteista PledgeMusicia ovat käyttäneet Rasmus, The 69 Eyes, Apocalyptica ja Tarja Turunen. Vastikkeeksi rahoittajat saavat signeerattuja tuotteita, henkilökohtaisia kiitosvideoita ja fanitapaamisia.

Joukkorahoitus tarjoaa ratkaisuja myös yrityksen pääomittamiseen. Piensijoittajalle joukkorahoitus antaa mahdollisuuden kokeilla siipiään bisnesenkelinä.

*

Video on koskettava. Äiti kertoo (kuvissa näkyvästä) tyttärestään, joka syntyi kaksi kuukautta etuajassa. Pientä kehoa peittävät letkut pitivät lapsen hengissä, mutta tekivät pukemisesta liki mahdotonta. Äiti tunsi itsensä avuttomaksi, ja halusi tehdä asialle jotain.

Äiti on yrittäjä Nina Ignatius, ja se, mitä hän teki, oli vauvojen sairaalavaatteisiin erikoistunut Beibamboo-vaatemerkki. Suomalaisyhtiö keräsi äskettäin 51 000 euroa ruotsalaisessa Funded By Me -palvelussa. Esittelyvideon liikuttamat ja bisnesidean vakuuttamat sijoittajat saivat vastikkeeksi runsaan viiden prosentin omistusosuuden yhtiöstä.

”Kampanja onnistui, mutta vähän alle meidän toivomusten”, Ingnatius sanoo.  Se huipentui elokuussa, ja kesä sotki tärkeän kirivaiheen. Lisäksi Ingnatius arvelee, että rahoitustapa ei kenties ole vielä riittävän tuttu kaikille.

Asia on kuitenkin korjaantumassa nopeasti. Suomen markkinoille vahvasti pyrkivän Funded By Men lisäksi  pääomaperusteista joukkorahoitusta tarjoavat kotimaiset Invesdor ja Venture Bonsai.  Invesdorissa sijoittajaksi pääsee jo 20 eurolla, Venture Bonsaissa alaraja on 5 000 euroa.

Tällä hetkellä Invesdorissa rahoitusta hakevat muun muassa panimoravintola Bryggeri Helsinki sekä urheiluteknologiaa suunnitteleva Runteq.

*

Joukkorahoituksen pullonkaulana on Suomessa pidetty lainsäädäntöä.  Viime syksynä Kauppakamarin viestintäjohtajan Senja Larsenin Kickstarterissa joukkorahoitettu kirjahanke tyssäsi, koska poliisihallituksen mukaan kyse oli luvattomasta keräyksestä.

”Fröken Senjan” ruotsin-oppikirjan rahoittajille ei tehty riittävän selväksi, että kyse oli kirjan ennakkotilaamisesta, ei sen painamisen tukemisesta.

Muun muassa Mikael Jungner ja Alexander Stubb suomivat poliisihallituksen päätöstä tuoreeltaan Twitterissä. Lopulta jo painetut kirjat jaettiin ilmaiseksi.

Mesenaatin Pauliina Seppälä ja Tanja Jänicke huokaavat kun tapaus nousee puheeksi. Kyse on väärinkäsityksestä. Laki ei ole joukkorahoituksen este.  Sanavalintojen kanssa on toki oltava tarkkoja, ja vastikkeiden on oltava sijoituksen arvoisia.

”Itse uskon, että vastikkeellisuus tekee toiminnasta vastuullisempaa, koska silloin on pakko tuottaa hanke ja tarjota ne vastikkeet. Se on kiinnostavampaa, ja kampanjat ovat vetävämpiä”, Tanja Jänicke sanoo.

Larsen rakensi kumppaneineen uuden joukkorahoituskampanjan kirjansa iPad-version markkinointiin ja välitti sudenkuopat.

Lainsäädäntöä suurempi ongelma on maksamisen vaiva, Pauliina Seppälä sanoo.

”Jos jäätelöä ostaessa myyjä alkaisi kysyä pankkitunnuksia ja pitäisi odottaa java-sivujen aukeamista, niin tulisihan siinä olo, että ihan sama, pitäkää jätskinne.”

*

Kansainvälisiä joukkorahoituspalveluja on pilvin pimein. Valovoimaisia niistä on vain kourallinen. Onko suomalaisille palveluille tilaa?

Invesdorin ja Venture Bonsain resepti on erikoistuminen sijoittamiseen ja kansainvälisyys. Mesenaatti taas pyrkii laaja-alaisuuteen. Syksyllä se tuo sivustolleen sekä startup-kohteita että myös vastikkeettomia, yleishyödyllisiä kampanjoita, joiden vetäjillä on keräyslupa.

Seppälä ja Jänicke puhuvat joukkorahoituksen sijaan mieluummin yhteisörahoituksesta.

”Yhteisörahoitus on paljon enemmän kuin se raha, jonka saat kasaan. Parhaimmillaan se voi muuttaa tosi paljon kulttuurin ja talouden rakenteita”, Seppälä sanoo.

Mesenaatin tavoitteena on kytkeä uusi rahoitustapa olemassa oleviin instituutioihin. Alkusyksystä Mesenaatti julkistaa yhteistyön yhden korkeakoulun kanssa. Syksyllä alkaa yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa.

”Korkeakoulut ovat täynnä nuoria, joilla on bisnesideoita, keksintöjä, hankkeita ja teoksia, joihin tarvitaan rahoitusta. Aiemmin opiskelijat ovat olleet asian kanssa aika yksin”, Jänicke sanoo.

Myös säätiöt ovat olleet kiinnostuneita palvelusta, koska sitä voi käyttää sekä rahan keräämiseen että oman toiminnan avaamiseen ja popularisointiin.

Onko Mesenaatti sittenkin enemmän maailmanparantamista kuin bisnestä?

”Minusta tämä on sama kuin että rakennetaan rautateitä tai hissejä. Nekin muuttavat maailmaa, mutta ei niitä rakenneta ilmaiseksi”, Pauliina Seppälä sanoo.

Jänicke jatkaa ajatusta sanomalla, että viiden miljoonan euron rahoituksen mahdollistaminen tekee Mesenaatista sekä kannattavan että yhteiskunnallisesti merkittävän. ”Mutta jo nyt näillä hankkeilla on valtava merkitys yksilöille.”

Artikkeli on ilmestynyt Talouselämässä 35/2013